Puinen piknik – lupa nauttia!
Voi ihanuutta: piknik suosikkipuun katveessa ja eväskorissa puiden antimia. Puiselle piknikille kannattaa piipahtaa milloin vain, mutta erityisesti Suomen luonnon päivänä eli elokuun viimeisenä lauantaina.
Vihreällä ympäristöllä on tutkitusti monia terveysvaikutuksia. Stressireaktiot vähenevät; verenpaine, sydämen syke ja lihasten jännitys laskevat. Matkaevääksi pakatut luonnon annit vielä tehostavat hyvinvointia. Jos metsä ei tunnu omalta ympäristöltä, voi piknikin pitää vaikka omassa pihapiirissä tai lähipuistossa. Valitse mieluinen paikka, pakkaa mukaan puisia herkkuja ja nauti.
PIHLAJA – pirtsakoita marjoja ja Amarettoa
Pihlaja on siitä mukava puu, että se tarjoaa satoa sekä keväällä että syksyllä. Marjoista syntyy hyytelöitä, soseita, mehuja ja vaikka karkkeja. Pihlajanmarjaherkkuja on helppo tehdä itse, mutta piknikille löydät valmiitakin pihlajanmarjatuotteita. Marjatuotteiden sijaan vähemmän tunnettu pihlajan anti on sen puhkeamattomat silmut, joissa maistuu karvasmanteli. Jos siis olet Amareton ystävä, pistä vinkki korvan taakse ensi kevättä varten: maistele silmuja sellaisenaan tai hyödynnä esimerkiksi leivonnaisissa, salaateissa, smoothiessa, yrttiteessä ja siirapeissa.
Pihlajanmarjojen keräämisen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta silmuja ja puun osia et saa kerätä kuin maanomistajan luvalla.
KUUSI – kerkästä potkua päivään
Kuusen nuoret, vaalean vihreät vuosikasvaimet eli kerkät sisältävät runsaasti ravintokuitua ja C-vitamiinia. Kuusenkerkät kerätään aikaisin keväällä, mutta pakastettuja tai kuivattuja kerkkiä voi käyttää ympäri vuoden. Kuusenkerkästä tehdään usein siirappia. Pienissä määrissä käytettynä kerkkä piristää mainiosti myös piknikille surautettavan smoothien tai salaatin.
Kerkkäjauheita ja muita tuotteita löytyy markkinoilta enenemässä määrin. Piknikkiä voi juhlistaa vaikka alkoholittomalla kuusenkerkkäkuohujuomalla. Kokeile siis rohkeasti, mutta allergiat huomioiden.
Kuusenkerkkien keräämiseen tarvitset aina maanomistajan luvan.
KOIVU – kulauta kurkkuun
Koivunmahla on Suomessa perinteinen ja suosittu luonnontuote. Keväinen mahlan juoksutus on monelle mieluisaa puuhaa ja mahlasta on jopa tullut vientituote. Jos et itse mahlaa keväällä valuttanut ja pakastanut, voit löytää tätä virkistävää juomaa kaupan hyllyiltäkin. Koivunmahlaa voit myös käyttää ruoanlaittoon.
Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on lahottajasieni, joka muodostaa koivujen oksanarpiin tai muihin vauriokohtiin mustan epämääräisen kasvaimen eli pakurin. Pakurin terveyttä edistävistä tai lääkinnällisistä vaikutuksista ei ole varmaa tieteellistä tutkimusnäyttöä ihmisillä, mutta laboratorio- ja eläinkokeissa on saatu viiteitä, että pakuri vahvistaa vastustuskykyä ja voi vähentää elimistön jatkuvaa matala-asteista tulehdustilaa. Pakkaa siis piknikille mukaan pakurikahvia tai -teetä. Niitä löytyy varmimmin luontaistuotekaupoista ja isoimmista marketeista. Pakurin käyttö kannattaa aloittaa varovasti ja tarkistaa, ettei sairaus tai lääkitys estä sen käyttöä.
Jos innostut itse keräämään pakuria tai valuttamaan mahlaa, niin huomaathan, että tarvitset niihin maanomistajan luvan.
Kerää itse - hyödynnä luonnontuotelupa
Paljon puisia herkkuja löydät siis kaupoista. Kannattaa tutustua oman alueen lähiruokayrityksiin ja netin kautta saataviin tuotteisiin. Jos innostuit itse keräämään puiden antimia, mutta keräyspaikka tai -lupa uupuu, niin tutustu Metsähallituksen luonnontuotelupiin. Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevista monikäyttömetsistä voit kerätä luonnontuotteita hankkimalla henkilökohtaisen luonnontuoteluvan. Luonnontuoteluvat oikeuttavat keräämään muun muassa kuusenkerkkiä, pihlajan silmuja, pakurikääpää ja koivunlehtiä.