Puu tarvitsee tilaa ja rauhaa elääkseen terveen ja pitkän elämän!
Tilaa ja rauhaa, näiden kahden minimitekijän myötä puu pystyy tarjoamaan iloa ja hyvinvointia niin meille ihmisille kuin monelle muullekin eliölajille. Parhaiten tämä onnistuu takaamalla puulle hyvät elinolosuhteet, mikä tarkoittaa riittävää kasvutilaa latvukselle ja erityisesti juuristolle.
Jos juuristolla on mahdollisuus kasvaa, se ulottuu maan pintakerroksessa laajalle, vähintään latvuksen alaiselle alueelle. Juuristoalueella kannattaa välttää koneilla ajamista, päällystämistä ja täyttöä, sillä ne heikentävät kaasujen vaihtoa maassa ja juuret kärsivät hapenpuutteesta ja pahimmillaan kuolevat.
Pihoilla ja katujen varsilla eläessään puut kohtaavat monta vaaraa. Lumiaura voi töytäistä, ruohonleikkuri höylätä juuria ja kolhia runkoa tai trimmeri piiskata kuorta rikki. Rakennustöiden tiimellyksessä kaivuri voi kaivaa juuria poikki tai pahimmassa tapauksessa rouhaista pois tiellä olevia oksia. Nämä kaikki ovat riski puun hyvinvoinnille.
Vanhaksi elävä kaupunkipuu ei ole automaattisesti uusiutuva luonnonvara vaan pitkäjänteisen ylisukupolvisen huomioivan huolenpidon ja hoitotyön tulos!
Kolhuja kannattaa siis välttää. Yksi keino on istuttaa puun tyvialueelle nurmen sijaan perennaa, pensasta ja niittyä nurmikon sijaan, jolloin runko on suojassa nurmikonleikkuulta. Jos vahinko on jo tapahtunut ja kolhu tullut, niin eipä siinä ole juuri muuta tehtävissä kuin antaa puun hoitaa vauriokohdan kylestämisen. Vaurion päälle ei kannata laittaa vahoja tai maaleja, niistä saattaa olla vain haittaa puun luonnolliselle prosessille.
Juuristoalueella on toki joskus pakko kaivaa kaapeleita tai muuta. Tällöin kaivannon etäisyys rungosta on hyvä olla vähintään 6–15 kertaa rungon läpimitan pituinen. Mitä kauemmaksi rungosta pystyy kaivannon tekemään, sen parempi. Juuret kannattaa katkaista siististi leikkaamalla, ei repien. Ilmalapiota voi myös käyttää apuna kaivantoja tehdessä. Sillä pystyy irrottelemaan maa-ainesta paksuja juuria katkaisematta.
Myös puun rakenneleikkuusta kannattaa huolehtia riittävän varhain ja riittävän usein puun ollessa nuori, jotta myöhemmin ei jouduttaisi poistamaan kovin isoja oksia. Rakenneleikkuulla puun kasvua ohjataan ympäristöön sopivaksi, niin että puu ei esimerkiksi kasva rakennukseen kiinni tai kadulla mahtuu ajamaan puun alta. Rakenneleikkuu tehdään muutaman vuoden välein, jolloin ei tarvitse leikata isoja oksia. Isojen oksien leikkaaminen varsinkin suoraan rungolta on puulle rasite ja riskitekijä, sillä puun kestää kauan kylestää eli kasvattaa peittoon iso leikkuupinta, joka tarjoaa jalansijan lahottajasienten itiöille.