Sukupolviemme yhteiset puut
Tämän päivän lapset elävät keskimäärin noin 80-vuotiaiksi ja moni heistä ehtii nähdä vuosisadan vaihtumisen 2100-luvulle. 2020-luvulla itänyt mänty on silloin vielä nuori puu. Suotuisissa olosuhteissa mänty voi elää useita satoja vuosia, kuten moni muukin puulaji. Saman puun juurelle voivat siis pysähtyä lukuisat ihmissukupolvet vuosisatojen saatossa. Jaa kuva omasta lempipuustasi somessa #puunhalausviikko ja #yhteisetpuut.
Huomaa ja huomioi puut ympärilläsi
Kun seuraavan kerran kuljet kaupungissa, kiinnitä huomiosi puihin. Minkä kokoisia ja näköisiä puita katujen varsilla, puistoissa ja pihoilla kasvaa? Mistä löytyvät lähiympäristösi suurimmat puut, ja mihin on istutettu uusia puuntaimia?
Voit myös tarkkailla, mitä eläimiä, kasveja, jäkäliä, kääpiä, pölyttäjiä ja muita eliöitä puun rungolla ja oksistossa elää. Mille linnuille puu tarjoaa pesäpaikan tai ravintoa? Hyppiikö puussa orava, nakuttaako sen runkoa tikka? Luupin avulla voi tutkia, miltä rungolla elävät pieneliöt näyttävät.
Voit valita itseäsi eniten kiinnostavat puut ja ottaa tavaksi seurata niiden elämää. Jos lähipiiriisi kuuluu lapsia tai vanhuksia, ota heidät mukaan tutustumaan puihin. Nuorten ja ikiaikaisten puiden seuraamisesta voi tehdä sukupolvia yhdistävän kokemuksen, joka voi jatkua edelleen seuraaville ihmissukupolville samojen puiden äärellä. Tutki ja halaa puuta sen pitkää ikää kunnioittaen, ja poimi ihollesi sen hyvää tekevät mikrobit.
Herkuttele puiden antimilla
Puista voi saada myös syötävää, kunhan muistaa kohdella puuta hellävaroen ja kerätä aineksia maltillisesti. Lauantaina 31.8. vietettävän Suomen luonnon päivän ohjelmaksi sopiikin monen sukupolven yhteinen puinen piknik, joka terveellisine eväineen hoitaa rentoutumista kaipaavaa mieltä. Valitse seurueellesi sopiva puisto tai metsä, asetu puiden katveeseen, anna puiden ja yhdessäolon virkistää.
Evääksi piknikille voi valmistaa etukäteen erilaisia puisia herkkuja. Maistuisivatko karvasmantelin makuiset pihlajan silmut, kuusenkerkkäkuohujuoma tai pettusipsit? Tärkeää on muistaa, että puun osien keräämiseen tarvitaan useimmiten maanomistajan lupa.
Tee retki julkkispuun luo
Suomen suurimpia puita voi lähteä varta vasten ihailemaan. Näin voi saada myös käsitystä siitä, millaiselta oman lempipuu voi tulevaisuudessa näyttää, jos se saa elää pitkän elämän. Suuren, satoja vuosia historiaa nähneen puun juurella ihmiselämän ilot ja surut asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa ja oma elämä osana sukupolvien ketjua saa syvyyttä. Puujättiläiset ovat jököttäneet paikoillaan aina esivanhempiemme ajoista ja jos hyvin käy, ne jatkavat elämäänsä monimuotoisissa verkostoissa pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen kauneimmaksi puuksi kuvattu Lohjansaaressa elävä Paavolan tammi on tunnettu matkailunähtävyys. Suomen suurin puu Tsaarinpoppeli taas sijaitsee Heinolan Rantapuistossa. Maamme pisimmän puun titteliä kantaa Savonlinnan Punkaharjulla kasvava euroopanlehtikuusi. Salon Rotomänty sekä Helsingin Keskuspuiston pohjoispuolelle itse kuningas Kustaa III:n istuttama Kuninkaantammi ovat tunnettuja, jyhkeitä nähtävyyksiä. Lue näistä julkkispuista lisää tästä artikkelista.
Puunhalausviikkoa vietetään vuosittain elokuun viimeisellä viikolla. Viikon teema vaihtelee vuosittain. Artikkelin linkit vievät aikaisempien Puunhalausviikkojen teema-artikkeleihin.