Juha Palojärvi innostui muutaman eri alan kokeilun jälkeen opiskelemaan arboristiksi. Työssä yhdistyvät fyysistä kuntoa ja taitoa vaativa kiipeily sekä puista ja muusta luonnosta huolenpitäminen.
Jännittävä työ veti puoleensa
Peruskoulussa Juhalla ei ollut vielä aavistustakaan, millaista työtä haluaisi aikuisena tehdä. Hän kävi kymppiluokan ja kokeili paria ammattikoululinjaa, mutta ne eivät innostaneet. Juha on maatilalta kotoisin ja oli aina tykännyt osallistua tilan töihin. Sen myötä hän lähti lopulta kokeilemaan puutarha-alan opintoja Saaren kartanossa Mäntsälässä, joka on osa Keski-uudenmaan ammattikoulu Keudaa. Siellä Juha viihtyi.
”Sitten yhtenä päivänä viherrakentamisen opettaja oli poissa ja sijaiseksi tullut arboristi vei meidät vähän kokeilemaan puukiipeilyä. Siitä jäi sellainen pieni kipinä”, Juha kertoo.
Puutarhakoulun loputtua Juha hakeutui siviilipalvelukseen, jonka hän suoritti Espoon kaupungin viherkunnossapidossa. Siellä oltiin juuri perustamassa puunhoitoryhmiä, jollaiseen Juhakin pääsi mukaan. Hän jäi kaupungille töihin. Arboristin opinnot Juha kävi välillä suorittamassa Hyvinkäällä Hyria ammattikoulussa, mutta työ Espoon kaupungilla jatkui samalla.
Innostavinta arboristin ammatissa on Juhan mielestä ollut korkealla puiden oksistossa tehtävän työn jännittävyys.
”Tämä on sellaista itsensä voittamista – varsinkin kun lähdetään etenemään oksia pitkin puun rungosta ulospäin”, sanoo Juha ja lisää, että hänellä on ollut korkeanpaikankammoakin, mutta se on täytynyt tässä työssä voittaa.
Arboristi huolehtii puiden terveydestä
Puiden luonnollinen elinkaari on huomattavasti pitempi kuin ihmisten. Vanhat puut ovat voineet aloittaa elämänsä jopa satoja vuosia sitten, ja ne voivat myös elää vielä pitkään meidän sukupolvemme jälkeen.
”Arboristille tärkeintä on pitää puut hyvässä kunnossa, että ne voivat elää pitkän, terveen elämän. Puut ovat tärkeitä elämän ylläpitäjiä ja tarjoavat monille eliöille elinympäristön eri vaiheissaan. Se on mun mielestä tärkeää ymmärtää”, Juha sanoo.
Arboristi työskentelee kaupungeissa ja taajamissa, joissa ihmisen toiminta vaikuttaa puihin voimakkaasti. Jos viereen rakennetaan talo tai tie, muuttuu puun elinympäristö aivan toisenlaiseksi. Puita on hoidettava, jotta ne voisivat hyvin muuttuvassa ympäristössä.
Puiden lisäksi arboristi huolehtii myös siitä, etteivät esimerkiksi suuren puun kuolleet oksat pääse putoamaan kulkureiteille ja aiheuta näin vaaraa ihmisille. Hyvin huonokuntoiset puut arboristi voi myös kaataa kokonaan. Kaadetun rungon voi usein jättää sopivaan paikkaan tarjoamaan elinympäristöjä erilaisille kääville ja hyönteisille, jotka tarvitsevat kuollutta, lahoavaa puuta elääkseen.
”Luonnontuntemusta tarvitaan tässä työssä. Täytyy esimerkiksi tunnistaa käävät, jotka aiheuttavat puun kunnon nopean laskun ja ne, joista ei ole haittaa puulle”, Juha kertoo.
Monipuolista työtä vuoden ympäri
Juhan työ Espoon kaupungilla rytmittyy vuodenaikojen mukaan.
”Keväällä tehdään paljon esimerkiksi nuorten katupuiden rakenneleikkauksia, kesällä taas hoitoleikkauksia, kuten kuolleiden oksien poistoa. Välissä tehdään myös puiden kuntokartoituksia sekä inventointeja, joissa viedään uusien alueiden puita kaupungin puurekisteriin ja tehdään niille hoito-ohjelmat. Talvella keskitymme puistometsien hoitoon, tehdään raivauksia ja puiden kaatoja”, Juha tiivistää arboristin työvuoden.
Monipuolisuus pitää yllä mielenkiintoa, ja aina riittää uutta opittavaa. Juha on myös kehittänyt kiipeilytaitoaan osallistumalla joka vuosi arboristeille järjestettäviin puukiipeilykilpailuihin SM- ja EM-tasoilla joko kilpailijana tai toimitsijana. Lisäksi hän on päätyönsä ohella opettanut alan oppilaitoksissa sekä toiminut yrittäjänä puunhoitotuotteiden parissa. Juhalla on suunnitelmissa myös jatkokouluttautua.
”Työn fyysisyyden vuoksi ajatuksena on tulevaisuudessa suunnata konsultointitehtäviin ja opiskella ammattikorkeakoulussa hortonomiksi tai metsäinsinööriksi”, Juha pohtii.
Juha on silminnähden tyytyväinen ammattialaansa, ja hän haluaa innostaa myös nuoria opiskelemaan viheralaa.
”Tältä alalta löytää ainakin monipuolisen työn. Työmaat vaihtuvat, voi työskennellä yrityksessä tai kunnalla. Kun nuorena kartuttaa käytännön kokemusta, saa hyvän pohjan siirtyä toimistotöihin asiantuntijaksi. Tämä on vaan kivaa, en osaa kuvitella mitä muuta tekisin.”
Uratarinat on toteutettu osana GreenVEU-hanketta. Hanketta rahoittaa Erasmus+ -ohjelma ja siinä ovat mukana Suomen lisäksi Alankomaat, Unkari, Romania, Tanska ja Espanja.