Etusivu Seminaariohjelma Biodiversiteetti infrahankkeessa – case Kalasatamasta Pasilaan

Biodiversiteetti infrahankkeessa – case Kalasatamasta Pasilaan

Aika
6.2.2025 klo 10–10.30
Paikka
TEMPO-SALI
Järjestäjä
SININEN POLKU / Sara Caetano ja Elina Regårdh

Kalasatamasta Pasilaan raitiotiehankkeessa rakennettiin 4,5 km uutta raitiotietä ja siihen liittyviä järjestelyjä Helsingin kaupungin ja Helsingin kaupunkiliikenteen hankkeena, jonka suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi palveluntuottajien allianssi. Allianssin valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ja raitiolinja 13 pääsi aloittamaan liikennöinnin elokuussa 2024.

Hankkeelle määriteltiin alusta lähtien yhteiset arvot. Elinkaarikestävyyden ja vastuullisuuden tavoitteet olivat kunnianhimoiset. Tavoitteita kirkastettiin kattavassa keskustelussa ja ryhmätyön avulla, joita ryhditti kestävyyssertifikaatin tavoittelu (BREEAM). Kestävyystyöhön osallistuivat kaikki – niin tilaajat, suunnittelijat kuin rakentajat. Kestävyyden toteutusta myös mitattiin koko rakennushankkeen ajan, ja tavoitteiden saavuttamisesta palkittiin.

Raitiotie sijoittui osin entisille teollisuusalueille ja joutomaille, osin sivusi ja halkoi puistoaluetta. Biodiversiteetin edistäminen uusiutuvassa kaupunki- ja liikenneympäristössä oli keskeinen tavoite. Käytännön ympäristörakentaminen perustui huolelliseen lähtötilanteen kartoitukseen ja suunnitteluun. Tärkeimpiä tavoitteita olivat hulevesien imeyttäminen ja käsittely maan pinnalla niin paljon kuin suinkin. Viherympäristön määrää ja laatua maksimoitiin. Istutukset tuotiin mahdollisimman lähelle raidealuetta ja raiteet toteutettiin suurimmaksi osaksi monilajisina viherraiteina, joissa kasvillisuustyypit vaihtelivat eri jaksoilla. Viherrakentamisen kasvivalikoimassa otettiin huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja testattiin myös harvinaisempia kaupunkikasveja. Toisaalta perustettiin runsaasti niittyjä hankkeesta talteen otetuilla pintamailla. Yhdessä kohdassa talteen otettiin kokonainen vanhan teollisuusalueen ruderaatti.

Hankkeessa perehdyttiin myös perusteellisesti kaikkeen kierrätyskelpoiseen materiaaliin ja pintamaita, reunakiviä sekä katukiviä käytettiin uudelleen. Kaadettujen puiden runkoja käytettiin sekä pysty- että vaakatasossa. Muovin käyttöä minimoitiin.

Hankkeessa testataan myös biohiilen käyttöä kasvualustoissa ja vihreitä pysäkkikatoksia.
Suunnittelua ja rakentamista varten laadittiin ohjekortit mm. pintamaiden talteenotosta ja käsittelystä ja haitallisten vieraskasvien torjunnasta. Vihervalvontaan, neuvontaan, seurantaan ja dokumentointiin varattiin aikaa ja resursseja.

Kuva: Raitiotie Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan kohdalla. Kuvaaja: Elina Regårdh.