Ohjelma 2024

8:00 - 9:30

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

LAPPEENRANTASALI

9:30 - 10:15

Tervetuloa Lappeenrantaan, Lappeenrannan esittely

10:15-11:00

Mitä kaikkien tulisi tietää vedestä?

Koulussa opetetaan, että vesi on kahden vedyn ja hapen muodostama molekyyli. Se on kuitenkin paljon muutakin. Vesi yhdisteenä muuntautuu moneksi ja vaikkapa järvessä sen olomuotojen vaihtelu säätelee niin hapekkuuttaa, leväkukintoja, kalatuotantoa kuin ympäristömyrkkyjen kohtaloa. Esitelmässä sukelletaan veden kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan sekä maailman ja Suomen vesitilanteeseen pintaa syvemmälle.

Kari-Matti Vuori, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus

11:00 – 11:30

Tauko ja näyttely

11:30 – 12:00

Vihreän kaupunki-infrastruktuurin vaikutus kaupunki-ilmastoon - yleiskatsaus kansainvälisessä kontekstissa

Kaupungistumisen jatkuvan lisääntymisen vuoksi kaupunki-ilmaston merkitys kasvaa. Sen jälkeen, kun kaupunkien lämpösaareke havaittiin ensimmäisen kerran Lontoossa 1800-luvulla, on tehty lukuisia tutkimuksia maaseudun ja kaupunkien ilmaston paikallisista eroista. Rakennetuilla alueilla on havaittu muun muassa korkeampia ilman lämpötiloja ja alhaisempaa ilmankosteutta, mikä johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymistä ja vihreän infrastruktuurin (puut, pensaat, niityt) vähentämisestä osuudesta. Viime vuosina on otettu huomioon myös globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset eroihin, joissa kaupungeille annetaan yhä enemmän ratkaiseva rooli sekä CO2-päästöjen että ylikuumentuneiden alueiden osalta.

Puheenvuorossa esitellään kaksi suurta kaupunkipuistoa Madridista ja New Yorkista, ja luodaan yhteys suurempiin suomalaisiin kaupunkipuistoihin.

Achim Drebs, kaupunki-ilmastoasiantuntija, IP-CC IlmastoPalvelu-ClimateConsulting

12:00 – 12:15

Espoon MVP 2026

Vuoden 2026 Metsä- ja viherpäivät järjestetään Espoossa.

Kati Tuura, Luonnonhoitoyksikön päällikkö, Espoon kaupunki

12:15 – 13:30

Lounas ja näyttely

13:30 – 14:00

Kirjanpainajat taajamassa

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt metsiin kohdistuvien bioottisten sekä abioottisten stressitekijöiden määrää ja intensiteettiä maailmanlaajuisesti, mikä on johtanut puiden kuolleisuuden lisääntymiseen. Hyönteistuhojen määrä, kuten kirjanpainajatuhot, ja niiden voimakkuus ovat kasvaneet myös Suomessa viime vuosien aikana. Lisääntyneet kirjanpainajatuhot eivät ole ongelma pelkästään talousmetsissä vaan myös kaupunkien monitavoitteiset virkistysmetsät kohtaavat uusia haasteita metsätuhojen lisääntyessä. Vanhat metsät ovat arvokkaita virkistyskohteita ja monimuotoisuudeltaan ainutlaatuisia, mutta kirjanpainajien aiheuttamat puustokuolemat uhkaavat muuttaa niitä nopeasti. Miten tilannetta voitaisiin hillitä?

Minna Blomqvist, metsänterveyden asiantuntija, KOKO-Forest

14:00 – 14:30

Soiden ennallistaminen

Miksi, missä ja miten soita voidaan ja tulisi ennallistaa? Soiden ennallistamisen avulla voidaan usein vaikuttaa useaan merkittävään ympäristötekijään samanaikaisesti. Onnistunut soiden ennallistaminen perustuu huolelliseen suunnitteluun, toimenpiteiden vaikutusten arviointiin sekä ammattitaitoiseen toteutukseen.

Tiina Ronkainen, johtava asiantuntija, Tapio Oy

14:30 - 15:00

Kaupunkiluonto suomalaisten terveyden edistäjänä

Kaupunkiluonnossa liikkumisesta ja oleskelusta saadaan monipuolisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, ja tutkimustieto on lisääntynyt viime vuosina. Kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa on kertynyt etenkin luontoympäristöjen mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja elimistön puolustuskykyä edistävästä vaikutuksesta. Laadukkaan lähiluonnon merkitys kansalaisten hyvinvoinnin tukena korostuu kaupungistumisen myötä. Esityksessä esitellään viimeaikaisia Suomessa ja Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten tuloksia kaupunkiluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi pohditaan myös, miten nykyistä tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin kaupunkiympäristöjen suunnittelussa ja sote-palveluissa. Lisäksi pohditaan lyhyesti, miten kaupunkiviheralueiden koko, laatu tai hoito vaikuttavat saatuihin hyötyihin.

Liisa Tyrväinen, professori, Luonnonvarakeskus

13:30 – 14:00

Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus
Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll Finland Oy

14:00 – 14:30

Hulevesien hallinta viheralueilla - teoriaa ja käytännön kokemuksia Lahdesta

Käytännön kokemuksia Lahdesta liittyen hulevesien hallinnan tavoitteiden asettamiseen sekä luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntävien hulevesien hallintarakenteiden suunnitteluun, valintaan ja huoltoon. Lahden kaupunki on viime vuosina panostanut merkittävästi hulevesien mukana lähivesistöihin kulkeutuvan haitta-ainekuormituksen vähentämiseen erilaisten laadunhallinnan menetelmien käyttöä lisäämällä. Olemassa olevia käytäntöjä on todettu tarpeelliseksi kehittää erityisesti hulevesirakenteiden elinkaaren hallinnan, kunnossapidon sekä poikkeustilanteisiin varautumisen osalta.

Juhani Järveläinen, hulevesi-insinööri, Lahden kaupunki

14:30 – 15:00

Ilmalapion käyttö puiden kasvualustan kunnostamisessa

Ilmalapion avulla puiden kasvualustoja voidaan kunnostaa ja maata kaivaa juuristoalueella puiden juuria vahingoittamatta. Ilmalapiolla maa-aines puhalletaan paineilmalla pois juurien ympäriltä, mikä mahdollistaa maanparannusaineiden lisäämisen ja esimerkiksi tiivistyneen maan rakenteen parantamisen. Paineilma ei myöskään vahingoita maakaapeleita tai muita kiinteitä osia ja rakenteita.

Emilia Marila, hortonomi (AMK) ja arboristi, Suomen Puunhoidon Yhdistys ry

15:00 – 15:30

Iltapäiväkahvi ja näyttely

LAPPEENRANTASALI

15:30 – 16:15

Lappeenrannan kaupungin viheralueiden hoito ja suunnittelu

Puheenvuorossa esitellään Lappeenrannan toimintamallia niin suunnittelun kuin hoidonkin näkökulmasta. Käymme läpi osallistamistapoja, suunnitteluprosesseja, työmaita sekä toiminnan haasteita. Metsäpalvelut esittelevät myös metsäohjelman valmistelua ja osallistamistyöpajojen alustavia sisältöjä.

Rakennettujen viheralueiden osalta, esitelmä keskittyy viheralueiden suunnitteluun esimerkkien kautta. Esitelmässä korostuu osallisuus ja laadittujen ohjelmien toimeenpano.

Laura Ratilainen, kaupunginpuutarhuri ja Janne-Perttu Rantonen, metsäpäällikkö, Lappeenrannan kaupunki

16:30 – 18:30

Majoittuminen ja vapaa-aikaa

18:30

Linja-autokuljetus iltajuhlaan

19:00 – 23:30

Illallinen Kehruuhuoneella

Illallista tukevat

9:00-10:15

Tutustuminen Lappeenrannan rantametsiin ja Saimaan kanavaan vesiltä käsin

10:15-11:00

Tutustuminen itäiseen rantaraittiin

• Rantojen virkistyskäyttö
• Tonttihakkuut
• Liito-oravat

11:15-12:00

Lounas Rakuunamäen juhlatilassa os. Mannerheiminkatu 10

12:00-13:45

Maastokierrokset: 

• Rantaraitti 
• Pien-Saimaan kosteikkohanke 
• Pikisaaren niittykohde ja metsäkävely 
• Ranta-alueiden monimuotoisuus 

13:45

13:50-14:30

Yhteinen valokuvaushetki Pappilanpellon arboretumissa

Arboretum ja Pappilan niittykohde

Iltapäiväkahvi ja vapaa keskustelu 

14:30-15:00

Kuljetukset rautatieasemalle ja hotellille

15:00

Tapahtuma päättyy